Markkinointitoimistossa tapahtuu

'Aah, kuinka makoisaa. Ihanaa, valkoista suklaata ja kermajädeä'. Pystyisitkö tästä päättelemään brändin, jota juuri nautin?

Tuskin, sillä Suomessa myydään kasoittain tuohon kategoriaan kuuluvia jäätelöitä, jotka kaikki näyttävät samalta ja maussa on vain pieni vivahde-ero. Vai näyttävätkö ne sittenkään niin samoilta?

Tarkastelen herkkuani uudelleen. Hetkonen... Valkosuklaakuoressa koreilee tyylikäs M-kirjain. Ja katsos piru, tikussakin toistuu brändinimi oikeassa visuaalisessa muodoissaan. Wau.

Kuoripaperi toki erottaa oman herkkuni sen kilpailijoista, mutta edellä mainitut pienet yksityiskohdat ovat kyllä vimpan päälle mietitty. Jos jostain syystä kuluttaja saa käteensä pelkän jäden ilman kuoria, sitä ei voi olla tunnistamatta Magnumiksi tikun ja suklaakerroksen brändivihjeiden perusteella.

Ko. extrat tuskin tuovat hirveitä lisäkuluja valmistuksessa mutta pitävät huolen siitä, että tuote erottuu kilpailijoistaan viimeiseen suupalaan asti. Pieni luksusfontilla 'painettu' M-kirjain on nimittäin sijoitettu fiksusti alareunaan, joka usein syödään viimeisenä ja tikussakin brändinimi koreilee juuri siinä osassa, mikä ensimmäisenä vedetään ulos kuoresta. Katse kohdistuu siihen siis vaistomaisesti.

Loistavaa suunnittelutyötä ja loppuun asti vietyä brändisaarnaa - myös tuotetasolla.

Ps. Olen pidemmän aikaa miettinyt, että vähänkö ois siistiä, jos kermaviilejä ja maitorahkoja sais esim. hentoina pinkin punaisina? 'Nyt kesävärit kaupoissa. Ihanat lime ja light pink maitorahkat tarjouksessa'. Ja taas voi laajentaa brändiä ja tehdä näennäisuudistuksen ja sen lanseerauksen...