Myynninedistämistyön myytit murroksessa, osa II/III

Myytti 4:
Promoottori = Aina kaunis nainen ilman koulutusta

Tuomo, Timo, Jussi, Kai, Jesse, Tatu, Erno, Reko, Mikko ja Keijo. Ei kuulosta kovin feminiiniseltä? Hyvä, sillä he ovat kaikki Expressionin jylhää miestyövoimaa. Siihen aikaan, kun promoottorin työtä pidettiin leipomokonsulentin tai PR-mallin työnä, tehtävät eivät houkutelleet luonnollisesti uroksia. Nykyään, toisin kuin luullaan, promoottoreiksi hakeutuu nykyään enemmän kaksilahkeisia. Meillä on huomattu, että etenkin tietotekniikka- ja viihde-elektroniikkatuotteiden myyntipromootiot ovat yhä useamman nuoren miehen vaihtoehto tehdastyölle tai ovimiehen hommille.

Sana kiertää kaveripiireissä ja alan feminiininen imago muuttuu hiljalleen. Nämä ovat kuitenkin hitaita juttuja. Silloin kun itse aloitin alalla, työntekijöistä ehkä kaksi 100 työntekijää kohti, oli miehiä. Alan feminiininen imago muotoutui paitsi edellä mainittujen automessutyttöjen luomana mutta myös promottavien tuoteryhmien takia. Edelleen miehet saattavat varmistaa minulta työhaastattelussa, etteivät he joudu myymään vaikkapa naisten hajuvettä tai alusvaatteita. Yleensä vastaan tähän kysymyksellä: Olisiko se muka niin vastenmielinen tehtävä ja toisaalta, jos olisit siinä äärimmäisen hyvä, niin haittaisiko sinua lisäansiot provision muodossa?

Koulutus on kaiken perusta

Myynninedistäjän täytyy usein saada muutamassa tunnissa aikaan parempi myyntitulos kuin ns. kivijalkamyymälän myyjän koko päivänä. Lisäksi promootiot ovat materiaali-, logistiikka- ja markkinointikustannuksiltaan niin merkittävä panostus asiakasyritykselle, ettei niiden tehokkuus saa kaatua osaamattomaan henkilökuntaan. Expression antaa jokaisen projektin yhteydessä työntekijöilleen vähintään perusmyynti- ja tuotekoulutuksen. Lisäksi kaikkien promoottoreiden tulee jatkossa suorittaa sähköinen promotentti, jossa testataan luomamme koulutusmateriaalin osaamista.

Siinä missä peruspromoottori tietää, mitä, missä ja milloin tehdään, niin todellinen ammattipromoottori ymmärtää myös miksi. Ammattilainen tuntee oman roolinsa myynnin- ja markkinoinnin kokonaiskentässä, ja osaa ottaa kaiken hyödyn ja ilon irti tekemästään työstä. Lisäksi ansioituneille työntekijöille on luotu oman teamleader-ohjelman, johon voi hakea kenttänäyttöjensä ja opintosuuntauksensa perusteella. Koulutuksesta, jossa opitaan myynnin, vuorovaikutuksen ja ryhmänjohtamisen erikoistaidot, on tähän mennessä valmistunut yli 20 kaupannälkäistä osaajaa.

Myytti 5:
Promootiotoimiala = Huonosti palkattua hommaa

Joidenkin yritysten messuosastoilla näkee toisinaan ammattipromoottoreiden sijasta arasti nurkassa nököttäviä työntekijöitä. Valitettavan usein he vielä näyttävät pakoilevan asiakaskontakteja tai kätkevän puutteellisen tuote- ja yritystietouden keskittymällä asiakaspalvelun sijasta kahvin kaateluun. Heille ei välttämättä makseta kunnollista korvausta vaativasta työstä, palkka saattaa tulla kuun kierron mukaan tai siitä kenties siitä puuttuu luvatut kulukorvaukset. Promootioalalla ei ole omaa työehtosopimusta – vielä. Mietinkin usein, miksi toimialan palkkakäytäntöjä leimaa edelleen epämääräisyys. Syitä on monia.

Yksi lienee, että jokainen suomalaisilla automessuilla käynyt tietää, että niillä kuhisee hädin tuskin täysi-ikäisiä neitokaisia, jotka poseeraavat auliisti kameralle kiilteleviin kaaroihin nojaten. Heidän ”palkkansa” noista messuista on ”päästä” mahdollisimman monen harrastelijakuvaajan kotialbumiin ja olla näin minikokoisen askeleen lähempänä julkkisstatusta. Tällaisen takia kuvitellaan, että rautatieasemalla karkkinäytteitä jakavat ammattipromoottorit saavat palkakseen kasan makeisia, tai että festareilla uutta virvoitusjuomaa promoava iskuryhmä on tullut paikalle ilmaisten sisäänpääsylippujen perässä. Expressionin listoilla promoja tehneet tietävät, että vaativasta myynti- ja asiakastyöstä maksetaan kaupan alan palkkaa parempaa korvausta. Myös kehittymisestä palkitaan. Kerran palkallista promotyötä tehnyt tuskin lähtee ilmaiseksi messuille seisoskelemaan.Vai, mitä sanoo promoottorikuntamme?

--

Viimeisessä osassa pohdin, miksi usein ajatellaan, että promoottori on yhtä kuin julkkis, sekä mitä hyötyä ja haittaa julkisuusstatuksesta on itse promoottorille/toimeksiantajalle/työnantajalle.

Oletko Sinä törmännyt muihin myytteihin? Jätä kommenttisi, niin ruoditaan asiaa.

Ps. Täällä muutamalla sanalla lisää aiheesta s. 8-9.

NRJ Istu Autossa ja Voita

Neljä isoa miestä istuu aavistuksen ahtaan näköisesti valkoisessa Seat Ibizassa Helsingin ydinkeskustassa. Näky, joka normaalisti aiheuttaisi korkeintaan pienen hymynkareen huulille pysähdyttää nyt totaalisesti - auto on nimittäin parkkeerattu keskelle Kampin ostoskeskusta. Mitä ihmettä täällä tapahtuu?

Tähän kysymykseen ovat Expressionin promoottorit saaneet vastata jo kymmeniä kertoja, vaikka NRJ:n Istu Autossa ja Voita -kilpailu alkoi vasta tänään keskipäivällä. Kisan idea on yksinkertainen: pisimpään autossa istunut voittaa ko. auton omakseen. Perusidean selvittämisen lisäksi Expressionistimme Emma ja Jussi saivat tänään vastata mitä erikoisempiin kysymyksiin: "Saavatko kilpailijat käydä vessassa ollenkaan?" "Saavatko he syödä mitään?" "Saako autossa piereskellä?" Kärsivällisesti promoottorimme selittivät kerta toisensa jälkeen, että kahden tunnin välein on kymmenen minuutin tauko, jonka aikana saa tehdä mitä haluaa (vessassakäynti lienee suosituimpia ajanvietteitä) ja että Kampin ravintolat ruokkivat kilpailijoita vuoroviikoin.

Tarkemmat kisan säännöt löytyvät NRJ.fistä, jossa on myös mahdollista seurata kilpailijoiden edesottamuksia webbikameran kautta ja chattailla sille kilpailijalle, joka sillä hetkellä istuu pelkääjän paikalla. Urakka on vasta alussa, sillä edellisen kisan voittaja istui Suzukissaan melkein viisi viikkoa! Allaolevassa kuvassa Iiro, Jere, Kristian ja Pentti jaksavat vielä hymyillä Emman mieliksi.

Expressionin promoottoreista on aina arki-iltaisin ja lauantaipäivisin paikalla joko Emma, Jussi tai Annariina niin kauan kuin kisa kestää. Käykäähän moikkaamassa Expressionistejamme ja tsemppaamassa kilpailijoita!

PlusTV-turinaa Lahdesta

Promoottorin normipäivä 1.
Aina ei voi voittaa!

Oli kylmä joulukuinen aamu, kun saavuin Lahden Markantalon pihaan. Odottelin pihalla hetken, kunnes ovet tultiin viimein avaamaan kymmeneltä. Pääsin sisään, otin kahvin ja vaihdoin vaatteet ja menin alas valmiina hommiin. Olin edellisenä päivänä luvannut itselleni, että tänään myyn ainakin sata! Noh, pääsin alakertaan, niin ihmisiä ei hirveästi näkynyt. Puolenpäivän maissa alkoi tulla ihmisiä enemmän jouluostoksille. Kaupittelin käytännössä jokaikiselle asiakkaalle jonka näin. Melkein jokaisella oli kaapeli, eikä kelvannut joululahjaksikaan tutulle, kun ei ollut antennituttuja jne. Noh, sitten näin jotenkin sieluni silmin henkilön, josta tiesin, että tästä voisi tulla jotain. Menin juttelemaan, aluksi kyselin mitä etsii jne.

Sitten siinä 5 min yleisen juttelemisen (viihde-elektroniikasta yms) jälkeen ehdotin ensimmäisen kerran plustv pakettia antennikotiin. Vastauksena tuli "hmm, kuulostaa kiinostavalta". Aloin sitten mairittelemaan pakettia, mies kuunteli ja nyökytteli. Kävin käytännössä joka kanavalta vähintään yhden ohjelman lävitse ja kehuin paketin maasta taivaisiin. Noh, asiakkaan aloitteesta aihe ajautui taas hieman muualle, puhuttiin mm. tulevasta oled teknologiasta televisioissa ja näytöissä. Kunnes pääsin taas sopivasta aasinsillasta plustv:seen. Kerroin hieman digiboksien tekniikasta ja korttien toimimisesta jne (mitä lonkalta heitin) ja yritin jatkamalla jatkaa kauppaa. Havaitsin selvää epävarmuutta, mutta jatkoin kauppaamista.

Kävin varmaan kaikki mahdolliset clousaamis replat läpi ja heitin niin paljon asiaa hatusta, että luulin asian oleva varma. Lopulta mies sitten sanoi, eikös tämä ollutkaan kaapelikanaville? Sanoin, että aloitin koko jutun siitä, että tämä on antennitalouksiin, mutta sattuisko sulla olemaan tuttua tjv antennitaloudessa, tässä olisi oiva joululahja. Niin mies vastasi "Ei taida olla, mutta kiitos ja hyvää myyntiä".

Katsoin kelloa ja sinne vierähti 45 min...